keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Onko maakuntavaltuustosta mihinkään?

Ensimmäinen puoli vuotta on mennyt valtuustossa ja hirveästi ei ole uutisia kerrottavana. Tämä tuli esiin jo elokuisessa kokouksessamme, jossa Marisanna ja Kilpeläisen Sami nostivat esille tunteja jatkuvan aloitteiden ja tiedoksia annettavien asioiden käsittelyn. Kainuun Sanomien toimittaja Nuotion Tanja olikin tarttunut näihin kommentteihin ja lähestyi mm. minua neljällä kysymyksellä... Tässä kysymykset ja omat vastaukseni.


1. Mikä maakuntavaltuuston kokouksissa tökkii?

Tällaisena perinteisen puoluetoiminnan ulkopuolelta mukaan tupsahtaneena ja enemmän tekemiseen orientoituneena maakuntavaltuuston kokoukset ovat todellakin tuskaisia kokemuksia. Moneen otteeseen olen miettinyt, että voisin vapaapäiväni käyttää mielekkäämminkin Kainuun hyväksi kuin istua jäkittää pulpetissa kuuntelemassa 90 % turhia jorinoita. Kokouksiin nyt reilun puoli vuotta osallistuneena voisin sanoa, että puolet meistä valtuutetuista on kokouksissa ihan turhaan, samat kokoukset pystyttäisiin viemään läpi tehokkaammin ja tuloksellisemmin puolet pienemmällä porukalla.

Mikä siis kokouksissa tökkii:
1) Vanhat rakenteet ja toimintamallit estävät luomasta oikeasti uutta – valtuutetut ovat edustamassa omaa puoluettaan tai kotikuntaansa, kun mielestäni kaikkien tulisi edustaa Kainuu -puoluetta
2) Asiat tuodaan vain tiedoksi – eli käydään keskustelua, mutta ei tehdä päätöksiä
3) Suuri osa puheenvuoroista käytetään vain irtopisteiden kalastamiseen – kun jokaisessa kokouksessa on mukana myös maakunnan valtalehden toimittaja. Sama tuntuu olevan aloitteiden tehtailussa – suuri osa tänä vuonna tehdyistä aloitteista on vain julkisuushakuisia ja samalla ne työllistävät aivan turhaan maakunnan työntekijöitä.

2. Mitä asialle pitää tehdä?

Luulen, että samoja ongelmia on kaikissa valtuustoissa ympäri Suomean, joten maakuntavaltuusto ole yksin samojen ongelmien kanssa. Maakuntavaltuustossa haastekerrointa lisää vielä se, että monet edustajista istuvat myös kotikuntansa valtuustoissa ja valtuuston puheenjohtaja vielä sattuu olemaan yhden kunnan johtaja. Tästä johtuen monella valtuutetuista voi olla vaikeuksia selkeyttää itselleen, mitä he ovat maakuntavaltuustossa edustamassa.

Itselläni ainakin eri ryhmät valtuustossa edustavat vanhaa maailmaa – en usko että kovin moni ikäisistäni äänestää puoluetta vaan enemmänkin persoonaa. Ehkä valtuuston toiminnan räväyttämiseksi voisi jossakin kokouksessa laittaa istumapaikat sekaisin – olisi mielenkiintoista nähdä mitä se saisi aikaan...

Jatkossa
1) Maakuntavaltuuston roolin tulisi olla – kokouksia riittäisi vuodessa 3-4 – tärkein valmistelutyö ja päätökset tehdään lautakunnissa ja maakuntahallituksessa
2) Maakuntavaltuuston koko voi olla pienempi – lähempänä 30 kuin 50 jäsentä.
3) Kuntapäättäjien ja maakuntapäättäjien roolit tulisi selkeyttää – ja mielellään periaatteena tulisi olla että eri henkilöt toimivat maakunnan ja kunnan luottamustehtävissä

3. Onko tunne, että valtuutetulla ei ole todellista vaikutusvaltaa?

Vaikutusvaltaahan noin isossa porukassa kyllä on. Mutta asiat, joista valtuustossa keskustellaan ovat mielestäni epäolennaisia. Eli valtaa ja osaamista, joka valtuustossa piilee, tulisi paremmin osata hyödyntää.

Odotukseni on, että pian pääsemme OIKEIDEN asioiden kimppuun kun aloitamme keskustelun ja päätöksenteon Kainuun maakuntamallin jatkosta.

Maakuntahallitus on ykkösnyrkki nopeissa ratkaisuissa ja päätöksissä, valtuuston roolin tulisi olla enemmän hallituksen toimintaa ohjaava – antaen siunauksensa hallituksen toiminnalle. Kokonaisuutena tuntuu, että Maakunnan toiminnassa on liikaa eri tasoja – on strategiaryhmät, myrrit yms. joissa suurin osa osallistujista on samoja tyyppejä. Ehkäpä tätäkin voisi jatkossa virtaviivaistaa.


4. Millainen on hyvä valtuuston kokous?

Hyvä valtuuston kokous on erilaiset näkökulmat huomioon ottava, toisiaan kunnioittava ja päätöksiä tekevä kokous. Ja jossa on innostava, yhdessä tekemisen ilmapiiri.

t. Ollis